maanantai 14. syyskuuta 2015

2/1 Taiteen tiedonalat

Ensimmäisen tehtäväalueen Kohtaamisia -tehtävien toisessa osassa analysoidaan ja vertaillaan ryhmämme, Corco Obscuran, jäsenten blogikirjoituksia kolmesta eri näkökulmasta. Miten kirjoituksissamme näkyy taidehistorialliset, esteettiset sekä taidekriittiset näkökulmat? Ensimmäisen osan ensimmäisessä osassa havainnoimme suljimme silmämme ja syvennyimme sisäiseen kuvamatkaamme - mitä tuntemuksia Marja Pirilän kuva meissä henkilökohtaisesti herätti.Ensimmäinen osa sisälti myös yhdessä jaettujen kokemusten tulkitsemista. Tämä käsillä oleva tehtävän toinen osa, pureutuu ryhmän jäsenten yhteisiin kokemuksiin.

Kaikille ryhmämme analyyseille oli yhteistä se, että Pirilän teos herätti meidät peilaamaan kuvaa omiin kokemuksiimme ja tunteisiimme. Monet analyysit pohtivat kuvaa heijastellen sitä omaan lapsuuteensa, mutta parissa analyysissa keskityttiin myös kokemukseen siitä kun on nähnyt jonkun toisen käyvän läpi lapsuuden eroahdistuksen tunteita. Osa ryhmäläisistä näki olevansa itse kuvan sängyllä makaava lapsi ja osa katseli häntä huoneen laidalta pohtien hänen tunnekokemuksiaan.

Ryhmämme ei analysoinut taidehistoriallisia taustoja, kuten pohtinut esimerkiksi sitä, mihin aikakauteen camera obscura -tekniikka sijoittuu, minkä aikakausien vaikutteita kuvassa on tai miten nykyajan taidekäsitykset näkyvät kuvassa. Kuva-analyyseihimme sisältyi pikemminkin henkilöhistoriallista pohdintaa kuin yleistä taidehistoriallista mietiskelyä. Usea ryhmäläinen kuitenkin mainitsi taidehistoriallisen näkökulman toteamalla, että tekijä tai hänen käyttämänsä tekniikka ei ole ennestään tuttu.


Taidekriittisen analyysin kuvailuvaihe näkyy kirjoituksissa tavoissa jäsentää kuvassa näkemäänsä kertoen mitä kuvassa on - esimerkiksi miltä tunnelma mielestämme vaikuttaa ja mitä näemme kuvassa. Myös taidekritiikin toista ja kolmatta vaihetta, tulkintaa ja arvottamista, esiintyy. Pohdinnoissa kerrotaan henkilökohtaisia tulkintoja kuvan perimmäisestä sanomasta ja -tunnemaisemasta. Analyyseissä etsitään yhteenvetoa - sisäistä, pohjimmaista merkitystä. Ryhmämme jäsenet kertovat myös mielipiteitänsä siitä, miksi korkokengät ovat sängyllä, onko lapsi yksin huoneessa, mikä on lapsen sukupuoli tai mitä tunteita lapsi kokee. Kuvaa arvotetaan sanomalla sitä kauniiksi.


Ryhmämme pohtii esteettisiä kysymyksiä jakamalla kuvaa osiin ja pohtimalla kysymystä miksi. Miksi korkokengät ovat sängyllä? Onko lapsi sovittanut niitä itse vai onko hänen äitinsä jättänyt ne siihen? Esteettistä pohdintaa näkyy myös päätelmissä siitä, miksi päätyi juuri tietynlaiseen lopputulemaan kuva-analyysissaan - mitkä tekijät siis vaikuttivat omiin päätelmiimme.

1/1 Matkan alku: Kohtaaminen // Mielikuvamatka

Kuva: Marja Pirilä 2013. Camera Obscura/Ella, Rovaniemi. Lähde: Galleria Heino

A) Näen itseni kuvassa kuvan henkilönä, makaamassa sängyllä, katselemassa huonetta ovelle päin – henkilönä joka on juuri sovittanut sängyllä lojuvia korkokenkiä. Ne ovat äitini. Seiniin heijastuu camera obscuran puut ja sininen valo. Näen sängyn päädyn, korkokengät, valkoisille seinille sekä valkoiseen kiiltäväpintaiseen vaatekaappiin heijastuvat kuviot. Tunnen sisälläni runsaasti ristiriitaisia tunteita. Tunteet liittyvät oman sukupuolen hämmennykseen, omaan feminiinisyyteeni ja epäfeminiinisyyteeni. Mitä sukupuoli on? Mitä sukupuolta minä olen? Miksi korkokenkien käyttö nähdään naisellisena?

Olen yksin huoneessa, mutta jossain muualla asunnossa on äitini ja hänen kumppaninsa. Kuulen heidän keskustelunsa kaukaa. Tunnen ulkopuolisuutta ja tunnetta, ettei kukaan voisi ymmärtää tuntemuksiani. Kuulen kun äitini nauraa jossain asunnossa, täysin tietämättömänä tunteista joita käyn läpi. Tunnen oloni eristetyksi ja yksinäiseksi omien tuntemuksieni kanssa. Kuvasta poistuminen tuntuu helpottavalta, mutta siihen jääminen myös kiehtovalta itsetutkiskelulta.

B) Kerroin ryhmälle, että mielestäni kuvan henkilö on tyttö joka on sovittanut sängyllä lojuvia korkokenkiä. Taustalla oleva camera obscura -maisema kuvaa henkilön mielenmaisemaa. En avautunut kaikista ajatuksistani ryhmätilanteessa, vaan kommentoin vain muutamalla lauseella. Paperille kirjoitin sanoja: "feminiinisyys, maskuliinisuus", "sukupuoli-identiteetti", "hämmennys", "ahdistus".